Raviurheilu

Raveissa ajetaan hevosen vetämissä ja ohjastajan ohjaamissa kärryissä kilpaa nopeudesta, ja hevosen tulisi juosta ravia koko kilpailun ajan. Suomessa raviradan pituus on yleensä

1000 metriä, mutta sen pituus kuitenkin vaihtelee maittain. Raviurheilu on suosittua paitsi Suomessa, myös Ruotsissa ja Tanskassa, sekä Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Venäjällä, samoin Pohjois-Amerikassa. Vedonlyönti kuuluu kiinteästi raviurheiluun toisin kuin muihin hevosurheilulajeihin.

Raveissa on maakohtaisia piirteitä, ja meillä Suomessa kylmä- ja lämminverisille ravureille on omat lähtönsä. Myös poneille järjestetään omia lähtöjä. Ravihevosina käytetään yleensä nopeita ja lihaksikkaita rotuja.

Amerikanravuri

Raviurheilussa tyypillisiä hevosrotuja ovat nopeat pitkälle jalostetut rodut. Amerikanravurit ovat lämminverisiä ja rotu on jalostettu 1700-luvun lopulla Yhdysvalloissa ja Kanadassa nimenomaan ravihevosiksi ja jalostuksessa arvostettu ominaisuus on ollut nopeus. Amerikanravuri onkin maailman nopein hevosrotu, ja rakenteeltaan lihaksikas, voimakas ja takakorkea. Säkäkorkeudeltaan se on noin 160 cm. Suurin osa hevosten nopeusennätyksistä on amerikanravureiden juoksemia.

Yksi kuuluisimpia amerikanravureita on Scarlet Night, joka on ruotsalaisomistuksessa oleva, Yhdysvalloissa syntynyt amerikanravuri. Se on voittanut muun muassa Hambletonianin ja muita suuria ravikilpailuja. Suomalaisiin menestyneisiin amerikanravureihin kuuluu Houston Laukko, joka voitti kilpailu-uransa aikana European Grand Cirquitin sekä useita suurraveja sekä Suomessa että ulkomailla.

Muut lämminveriset

Muita ravikilpailuissa käytettäviä lämminverisiä rotuja ovat ranskanravuri, orlowravuri sekä venäjänravuri. Kuuluisin lämminverinen ravuri lienee italialainen Varenne, jonka sanotaan olevan maailman paras ravihevonen. Varennen valmentajana on ollut suomalainen Jori Turja. Varenne on voittanut muun muassa Elitloppetin kaksi kertaa, Prix d’Ameriquen kaksi kertaa sekä Italian Derbyn ja muita suuria ravikilpailuja.

Suomenhevonen

Suomenhevonen on suomalainen kylmäverinen rotu, jota käytetään ravikilpailuissa, ja sen sanotaankin olevan yksi maailman nopeimmista kylmäverisistä roduista. Suomenhevosella on useita jalostussuuntia, ja juoksija- eli ravurisuunta on eriytynyt ratsusuunnasta vuodesta 1965 lähtien. Kylmäveristen hevosten maailmanennätys oli pitkään suomenhevosen nimissä, ja rodun ylivoimaisuuden vuoksi muihin kylmäverisiin nähden se on saanut osallistua Pohjoismaihin raveihin vain erikseen kutsuttuina.

Viesker on kuuluisa suomenhevonen, joka on menestynein suomenhevosravuri kautta aikojen. Se on voittanut muun muassa Kuninkuusravit viisi kertaa ja Elitloppenin yhteydessä juostavan Elitkampenin sekä muita suurraveja.

Koulu- ja kenttäratsastus

Kouluratsastuksessa hevonen ja ratsastaja, eli ratsukko, suorittaa tasaisella radalla ennalta määrättyjä liikesarjoja mahdollisimman virheettömästi ja tarkasti. Liikkeiden suorituksessa pyritään mahdollisimman eleettömään vuorovaikutukseen hevosen ja ratsastajan kesken. Kouluratsastuksessa liikkeet ovat näyttäviä ja niitä on miellyttävä seurata, ja se on myös olympialaji. Kouluratsastuksen kärkimaita ovat Saksa ja Hollanti, mutta myös Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Englannissa sekä Suomessa laji on suosittu. Suomesta löytyykin useita lajin huippunimiä.

Myös kenttäratsastus on olympialaji, ja siinä ratsukko suorittaa lyhyessä ajassa useampia tehtäviä, joihin kuuluvat kouluratsastus, esteratsastus ja ratsastus maastoesteosuuksilla. Laji on monipuolisuudessaan erittäin vaativa, ja sen sanotaan olevan ratsastuksen kuninkuuslaji.

Englannintäysiverinen

Moni englannintäysiverinen aloittaa uransa laukkakilpailuissa, mutta koska sen ura on lyhyt, päätyy hevonen sen jälkeen usein kouluratsastukseen tai muuhun kenttäratsastukseen. Englannintäysiveriset ovat nopea, vahva ja suurikokoinen rotu jolla on kovat menohalut ja jotka herkkyytensä vuoksi ovat melko vaativia ratsuja. Suomalaisen hyvin menestyneen kenttäratsastajan, Piia Pantsun Uppercut, oli englannintäysiverinen.

Angloarabi

Englannintäysiverisen ja arabianhevosen risteytys on angloarabi. Niiden liike on ylväs, ja ne ovat notkeita ja kevyitä. Angloarabit ovat menestyneet hyvin sekä koulu- että kenttäratsastuksessa, ja ne ovat esimerkiksi Ranskassa hyvin suosittuja.

Lipizzanhevonen

Wienissä toimiva espanjalainen ratsastuskoulu käyttää kouluratsuinaan ainoastaan lipizzanhevosia. Ne ovatkin tuttu näky erityisesti korkean kouluratsastuksen näytöksissä. Lipizzanhevoset ovat yleensä väritykseltään valkoisia, mutta tummiakin löytyy. Pienen kokonsa, notkeutensa ja rauhallisen luonteensa vuoksi ne ovat suosittuja kouluratsastushevosia myös Wienin ulkopuolella.

Tanskanpuoliverinen

Tanskanpuoliverinen on ratsukäyttöön jalostettu tanskalainen rotu, joka on ominaisuuksiltaan säyseä ja liikkeiltään tehokas. Suomalaisen maailmalla menestyneimmän kouluratsastajamme

Kyra Kyrklundin kuuluisin kouluratsu oli tanskanpuoliverinen ori Matador II, joka valittiin aikoinaan maailman parhaaksi kouluhevoseksi.