Hevonen on kesytetty jo kauan sitten ihmisen kotieläimeksi. Aluksi hevonen oli hyötyeläin, mutta nykyisin niiden rooli on olla pääasiassa harrastuseläin. Alkujaan hevosia käytettiin paitsi ravintona, myös ratsuina, vetojuhtina ja kantojuhtina, sekä vetoapuna metsätöissä ja maataloudessa. Vanhimmat luolamaalaukset kertovat hevosia olleen kotieläiminä jo kymmeniätuhansia vuosia sitten. Koneellistuminen, teollistuminen ja yhteiskunnan muuttuminen on vähentänyt nopeasti hevosen perinteistä roolia.

Nykyisin maamme noin 70 000 hevosen merkitys onkin olla enimmäkseen ihmisten harrastuksen kohde, joiden parissa työskentely myös tuo ammatin ja toimeentulon noin 4 500 suomalaiselle kokopäiväisesti, ja osa-aikaisestikin noin 9 000 henkilölle esimerkiksi koulutuksessa ja ravialalla. Suomessa toimii myös ratsupoliisi, jonka tehtävänä on toimia joukkojen hallinnassa ja näytöstehtävissä kahdeksan hevosen voimin.

Myös luonnonvaraisista kesyhevosista alkujaan muodostuneita villihevoskantoja esiintyy runsaslukuisina Pohjois-Amerikassa ja Australiassa, Iso-Britanniassa sekä Ranskassa. Pohjois-Amerikan villihevoset ovat mustangeja, jotka alunperin ovat eurooppalaista alkuperää, mutta kesyhevosten villiintyessä ja risteytyessä keskenään niistä on muodostunut kokonaan oma rotu. Mustangeja on noin 37 000, ja niistä noin puolet elää Nevadan osavaltiossa. Siellä niiden kanta on niin suuri, että se on jo rasite luonnolle ja maataloudelle, ja hevoskantaa hävitetään sen vuoksi. Sama tilanne on Australiassa brumby-hevosten kannan kanssa.

Kasvinsyöjät ovat luonnossa saaliseläimiä

Hevonen on sosiaalinen eläin, ja se pakenee vaaran uhatessa. Luonnossa villihevoskannat elävät laumoissa, joissa on usein kolmesta kahdeksaan tammaa varsoineen sekä johtajaori. Tosin lauman varsinaisena johtajana toimii kokenut vanha tamma. Kahden – neljän vuoden ikäisinä varsat jättävät lauman, ja ne saattavat kulkea pitkäänkin yksikseen tai pienissä porukoissa ennen uuden lauman perustamista tai löytymistä.

Hevonen on kasvissyöjä, ja siis myös luonnossa saaliseläin. Se onkin luonteeltaan arka, ja pyrkii pakenemaan säikähtäessään. Hevonen on nopea juoksija, ja sen juoksunopeus yltää peräti 60 – 80 kilometrin tuntivauhtiin. Hevonen myös kykenee hyppäämään korkealle. Näitä ominaisuuksia hyödynnetäänkin hevosurheilussa mm. raviurheilussa ja esteratsastuksessa. Jos hevonen ei pääse pakoon, se potkii, vikuroi ja puree.

Hevosen potkussa onkin runsaasti voimaa, ja se on esimerkiksi ihmiseen osuessaan tappavan vaarallinen. Kotiläimenä hevosen kavioihin laitetut metalliset hevosenkengät tai piikkiset hokkikengät jotka vielä tehostavat potkun voimaa entisestään. Tosin ihmisen jalostustoiminnassa on tätä hevosen pakoreaktiota tai muuta säikähtämisestä aiheutuvaa puolustusreaktiota saatu kitkettyä pois, ja esimerkiksi työkäyttöön jalostetut kylmäveriset rodut eivät ole niin herkkiä säikkymään, vaan pysyvät rauhallisina jos vain ihminen pysyy tilanteesa myös rauhallisena.

Maailmassa on noin tuhat eri hevosrotua

Hevosrotuja on noin 1 000. Suomen kansallishevosrotu on suomenhevonen, joka on ainoa täysin Suomessa jalostettu hevosrotu. Suomenhevonen on erinomainen ja vahva rotu, ja sitä on käytetty sekä työhevosena että ratsastuksessa ja raviurheilussa. Se mielletään usein maailman nopeimmaksi ja monipuolisimmaksi kylmäveriseksi hevosroduksi.

Eestinhevonen on puolestaan Virossa jalostettu kylmäverinen rotu, joka on samantyyppinen kuin suomenhevonen. Eestinhevonen on suojeltava rotu, jonka kanta lähes katosi teollistumisen aikoihin, mutta nyt kantaa on saatu elpymään, ja myös Suomessa eestinhevosia on joitakin satoja.

Islanninhevonen on yksi maailman vanhimmista hevosroduista. Rotu on pysynyt puhtaana kylmäverisenä rotuna Islannissa, sillä hevosten tuonti ulkomailta Islantiin kiellettyä. Islannista vietyä hevosta ei myöskään saa tuoda maahan takaisin. Islanninhevonen on säkäkorkeudeltaan pieni mutta vahva, minkä vuoksi se kuitenkin lasketaan hevos- eikä poniroduksi.

Arabianhevonen on yksi maailman vanhimmista hevosroduista, ja myös kauneimpana pidetty täysiverinen rotu. Arabianhevonen on vaikuttanut hevosroduista eniten monen muun rodun kehitykseen, ja sitä käytetään yleisesti myös muiden rotujen jalostuksessa sen ominaisuuksien vuoksi. Arabianhevosia käytetään myös näyttelyhevosina, mutta ei niinkään juoksukilpailutarkoituksessa.

Englannintäysiverinen on puolestaan maailman nopeimpana pidetty hevosrotu, ja niitä käytetään paitsi hevosurheilukilpailuissa, myös yleisesti muiden rotujen jalostuksessa.

Hevosia ja poneja on myös risteytetty keskenään, ja esimerkiksi shetlanninponin ja pienten englannintäysiveristen ja arabianhevosten kanssa risteytettynä on syntynyt laji amerikanshetlanninponi, joka on hieman tavallista suurempi ja sirompi ponirotu.